Kesäkeikat ovat usein samalla kesänviettoa. Tänä kesänä olen päässyt esimerkiksi nuuhkimaan palavan tervahaudan tuoksua, haastattelemaan hellepäivänä kauniissa puutarhassa herkullisten tarjoomusten äärellä ja kuuntelemaan tämän hetken kovimpia kotimaisia artisteja Ruisrockiin.

 

Artistivalinnat eivät tosin ihan vastanneet omia toiveitani, sillä työskentelin Suomen Punaisen Ristin viestinnälle. SPR huolehtii suurimmilla festareilla sekä turhan päihtyneistä että itsensä loukanneista juhlijoista, ja Ruisrockissa heidän telttakylänsä osui olemaan suoralla kuuloetäisyydellä Niitty-lavasta.

 

Vapaaehtoistyötä todella tarvittiin, sillä jo aivan alkuillasta avuntarpeisia hakeutui teltalle. Selviämisaseman puolella osa autettavista oli siinä kunnossa, ettei Antti Tuiskusta ja kumppaneista jäänyt muistikuvia, mutta onneksi suurimman ryhmän muodostivat pikkukolhuista kärsivät festarivieraat. Vapaaehtoisia oli töissä yli sata, ja päivystys toimi yökolmeen saakka. Osa vapaaehtoisista oli matkustanut kaukaakin auttaakseen tuntemattomia kesäyössä. Kunnioitan!

 

Juttuni SPR:n festarityöstä voit lukea täältä.